Pikkuisen serkkutyttöisen ristiäisiin matkasi tällainen tapaus.. =)

Tyynykakut on ihan peruskamaa tuolla kakkujen maailmassa, joten tulinpa tehneeksi ensimmäisen omankin version vihdoin. =)

Täytteenä oli appelsiinia, kinuskikastiketta, ja vaniljakreemi, ja olin itse kyllä tooodella tyytyväinen kakkuun kaikin puolin, niin ulkonäön kuin maunkin puolesta =)

Koristepa ei tällä kertaa sitten ollutkaan marsipaania, vaan kysyin luvan saada harjoitella ja kokeilla tehdä jostakin polymeerimassasta, ja päädyin ostamaan fimoa.

Fimo softia jos tarkkoja ollaan. Ja oli kyllä vika kerta kun kosken mokomaan tököttiin. Ilmeisesti on parempiakin massoja tällaisiin, ja jatkossa täytyy uskaltautua tilaamaan netistä jotain muuta (tätä oli vain tarjolla lähimmässä askartelukaupassa). Tän rinnalla marsipaani oli ihan unelmamateriaali. Meinaan haaveeni ja kuvitelmani kiinteästä ihanasti muokkautuvasta massasta joka ei yritä kokoajan levitä yms. romuttui kertaheitolla. Tämä Fimo soft kun oli tosiaan niin softia, että kun vähänkin hipaisit sitä jotenkin "väärin" siihen jäi aina ihan kamala jälki, sormenjälkiä piti varoa, ja niiden silottelu ei ihan mennytkään niin kivasti kuin kuvittelin. Vähän väliä sai olla paistelemassa, ettei toista kohtaa muokatessaan murjoisi toista päätä piloille.. Ja tietysti kun haaveilin parempaan materiaaliin käsiksi päästyäni, saavuttavani vielä tarkempaa työskentelyä..

Noo tämähän on oppimista tämä, ja taas olen yhtä juttua fiksumpi.. täytyy tosissaan löytää jostain "SE" paras massa. Se on kyllä kiva, että nyt koristeen voi tosiaan huoletta laittaa vaikka hyllyn päälle, ilman että se kerää rumasti pölyä jota ei edes saa irti kovin helposti sitten enään.. =)

Onnea pieni Maj Ellen♥

Kakku oli suloinen, mutta sinä olit vielä suloisempi!

Miehen siskontyttären yksivuotispäivää juhlittiin jo tuossa kesällä, ja tässä "hieman" myöhässä laitan siitä kuvaa. En itse edes muistanut kuvata kakkua, joten lainasin kuvaa eräältä vieraista.. =)

Juu.. lämpötila taisi juhlien aikaan taas olla jotain yli 30 astetta, ja jääkaapista helteeseen otettu marsipaanikakkuhan tykkää tästä tosi tosi paljon =I (eli ei). Hikoaminen alkaa sillä sekunnilla, ja tässäkin on synttärisankarin lempparikisulin mukaan tehty koriste jo aivan läkähdyksissä selvästi kun noin nuokkuu :D

Parempi olisi kai vaan luopua kokonaan helteillä näistä tämmöisistä päällystysmateriaaleista, jos ei tykkää tuosta hikoiluefektistä... tai sitten täytyy tehdä vaan jotain kuivakakkua =)

Jaahas.. Olisiko jo aika blogin siirtyä vuoteen 2011? :D *hehhe*

Hmm.. Tosiaan, opintoni jatkuvat edelleen, joten seuraavaankaan vuoteen ei ole odotettavissa mitään postausryöppyä blogin puolelle.. Ai vitsit, olen todellakin löytänyt paikkani. Pekka Halosen akatemiassa vietän siis vielä seuraavankin vuoden Kuva- ja Mediataiteen perusopintojen parissa aivan ihanassa aikuisryhmässä. Meitä on niin monen eri taustan omaavaa tyyppiä siellä.  Jo yhden vuoden jälkeen koen kehittyneeni huimasti, ja varsinkin tuosta maalauksesta olen tykännyt kamalasti, puhumattakaan kuvanveistosta jota meillä kerkesi vähäsen viime vuonna olemaan. Tälle vuodelle valitsin sen toiseksi pääaineekseni, joten odotan innolla tositoimiin pääsemistä. Tämä kakkujen muotoilu jne. varmasti kumpuaa samasta rakkaudesta kuin tuo kuvanveisto. Ja niinkuin olen aina selittänyt, en ole varsinaisesti mikään leipuri siinä mielessä, että erityisesti rakastaisin leipomista, vaan se esteettinen puoli tuottaa itselle enemmän mielihyvää =)

Olen miettinyt jossain vaiheessa toisen blogisivun perustamista, noille opiskelemilleni aiheille, vähän esitelläkseni niitä, ja joskus koulun jälkeen jos vaikka saisi toiminimellä tehtyä esim tilaustöitä yms. En tänne Nti Näpertäjän puolelle ole jostain syystä halunnut niitä ruveta postaamaan. Neiti Näpertäjän puuhailu kun on mielestäni enemmän sellaista oman, sekä muidenkin elämän rikastuttamista, ihanaa harrastamista, pehmeää, makeaa suloisuutta. Ja Tuolla kuvataiteen puolella olen huomannut, että minussa pääsee enemmän esille tämä toinen, hieman vakavampi puoli.. =)

Mutta.. Itse asiaan sitten, eli tuoreita kakkutapauksia... (to be continued..)

Tänä vuonna Joulua koristamaan tehtiin Piparkakkutakka, näiden meidän jokavuotisten piparitalon asukkaiden varpaita lämmittämään. Ameriikan maalta tämäkin idea mutta omat kaavat tein kuitenkin tähän. Poikien kanssa kasattiin kuusi, vaikka taisi mennä vain joka kolmas "koriste" paikalleen saakka, ja loput suuhun.. =) Tuollaista lämpötuikkua en taida uskaltaa pitää tuossa palamassa kuitenkaan, vaikka takassa on kunnon hormi auki ylös saakka. Joku parafiinituikku voisi olla hyvä kun ei pala niin kuumana...

Lattialle räsymatto pikeerillä, pikkuisia paketteja toffee sekä vaahtokarkeista, pari pehmoista sydän"tyynyä" lattialla, takan reunalle joulusukkia ihan saksilla leikaten sellaisesta kirpakasta karkkimatosta sekä samasta tavarasta tuota koristenauhaa takanreunalle sekä kuuseen.. =) Itse asukit ovat ei syötävää kamaa.. ;)

Ihanaa takkatulenloimuista joulua kaikille!

Meidän Joona-poika täytti tuossa muutama viikko sitten 3 vuotta, ja aihe kakkuun olikin helppo tällä kertaa kun sankari oli saanut jo viikolla lahjaksi tuon Transformers Bumblebee (pienten versio) auton.. =) Tällä kertaa kakkusuunnitelmia ei ollut todellakaan edes mietinnässä kun vasta pari päivää ennen juhlia... Kakusta oli tarkoitus tulla sama banaanisuklaakakku kun tein edellisiin ristiäisiin, koska ihastuin makuun kovasti, mutta tein suuren erehdyksen kun otin ja käytin jotakin oisiko ollut rainbown tms. leivontasuklaata, ja kakku ei maistunut yhtään niin hyvälle. Eli suklailla siis todella on eroja!!! Viimeksi käytin Ikean älyttömän halpoja suklaalevyjä, ja hyvää tuli!! Että suosittelen! =)

Kakun muodon kopiointi jo valmiista esineestä sujuu varmasti helpoiten niin, että valokuvaa esineen parista kuvakulmasta, ja kuvankäsittelyohjelmalla katsoo suunnilleen sopivan koon kakulle, ja sitten piirtää tai tulostaa sabloonat avuksi kakun veistelyä varten.

Eli tässä aloitin ensin yläpuolelta kuvatusta muodosta, jonka jälkeen kasasin leikatut palat suunnilleen päälle oikeisiin kohtiin, asettelin sivuprofiilisapluunan kakun sivulle kun aloin sitten veistelemään kakkua sopivaan muotoon. Tämän jälkeen kun perus muoto on kunnossa niin on helppo veistellä yksityiskohtaisemmat muodot vielä...

Renkaat tein erillisinä ja lisäsin sokerikreemien ja marsipaanien jälkeen vain painamalla syvennyksiinsä paikalleen

Ja eipä siinä sen kummempia sitten. Tällainen tuli, ja sankari oli ainakin tyytyväinen...