Tässäpä varmaankin kunnianhimoisin tekele jota olen yrittänyt tähän mennessä. Eli näköiskoriste aikuisesta vastaanottajastaan. =)

Näitä marsipaanimuotoiluja tehdessä on alkanut hirveästi kiinnostamaan kokeilla jotakin muuta materiaalia, ja harjoitella tuota näköismuotoilua enemmänkin. Siis ehkäpä jotain ei syötävää materiaalia  c". ♪♫ Tuo marsipaani on nimittäin siitä ärsyttävää tavaraa, että näin pikkutarkassa työskentelyssä se ei pidä muotoaan kovinkaan hyvin, vaan pyrkii aina "pyöristymään ja lytistymään" vaikkakin tomusokerilla jämäköittäisi.Oon vähän pilkunviilaaja, i know! =)

Seuraavaksi vähän työvaihekuvia..

Pään suunnilleen muotoiltuna, suussa rippeet ensimmäisestä hammasyrityksestä :D "hampaaton mummo"-lookki

Pari "toukkaa" ja pää kuivailemassa seuraavaan päivään. Ekan päivän jälkeen usein tuntuu ettei oo saanut mitään aikaiseksi, mutta noi naamat tuppaa olemaan niitä joihin menee suhteessa eniten aikaa. No ei vauvojen naamat tälläkertaa kyllä, koska en tehnyt minkään mallin mukaan niitä...

Tukan kiinnitystä.. Ensin päällystin ohuelti pään ja tein siihen epätasaista pintaa, ihan kaljujen läikkien ehkäisemiseksi =D.  edestä päällystin suortuviä ikäänkuin olisivat korvan taakse vedettyinä...

Vakiotyökaluni nuppineula, jolla muuten teen myös kasvoihin tarkemmat yksityiskohdat.

Suortuvat vain rullalle kevyesti, pujotetaan nuppineulasta varovasti, ja toisesta päästä nuppineulalla painaen kiinni.

Vartalon valmistumista en muistanut kuvata edes.. Taskuun kätilölle pari kynää, ja en voinut vastustaa, vaan tein vielä kaulakorun tekemästäni pikkuisesta sokerikristallista, sillä tällä ystävälläni eräässä kuvassa vähän sen tyyppinen oli... =)

♥Onnea tuoreelle kätilölle ahkerasta työstä ja unelmien saavuttamisesta ♥

Enostani ja hänen vaimostaan tuli onnelliset kummit pienelle pojanpalleroiselle, ja tilailivat talvi-teemaista kakkua ristiäisiin vietäväksi.. =)

Koristetta varten sain käyttööni ristiäiskutsussa olleen kuvan, josta koitin ottaa mallia. Kuva oli vastaavasta kuvakulmasta kun tämä..

Makuina Minttua ja Suklaata. Piti tekemäni suklaakakkua minttu-tuorejuustotäytteellä, mutta päädyin tekemään pohjan erään (parhaan jonka tiedän) mokkapalaohjeen mukaan, koska suklaakakku olisi todennäköisesti murtuillut ja hajonnut helpommin, ja halusin kakun muodosta ehdottoman siistin.. Kuorruttamiseen käytin voikreemiä.

Pohjaa en paistanut muotoon vuoassa, vaan vuorasin foliolla irtopohjavuokien pohjaosat (itse omistan kolme), voitelin, ja paistoin n. 1,5-2dl taikinaa kerrallaan n. 10 min.

Sabluunan mukaan leikkasin sitten pohjat yksitellen.. =)

Jokaisen pohjan reunoille pursotin voikreemiä pitämään täytteen paikallaan, ja tukemaan reunoja etteivät painu kasaan

Kakkua päällystäessä marsipaania ollut tarpeeksi peittämään kunnolla kakun juureen saakka. Arvelinkin olevan tooodella hilkulla, mutta mulla oli suunnitelma jo valmiiksi sitä varten, leikkasin siististi tasaiseksi ylimääräiset helmasta, pyörittelin palloksi, värjäsin tummemmaksi sinisellä, pyörittelin pitkulaksi, ja kaulin siitä sopivan levyistä nauhaa peittämään tyhjän kohdan... =) Oon itseasiassa ennenkin tehnyt näin, pariin otteeseen ainakin, ja mun mielestä ihan hyvä juttu koska ei tarvi ihmetellä yli jääneiden marsipaanipalleroiden kanssa sitten.. =)

Pikku yksityiskohdaksi kulmiin lisäsin vielä itse tekemiäni sokerikristalleja jotka on valmistettu Rock Candy- reseptillä (<-ohjeita kyseisen "makeisen" tekoon on netti pullollaan kun googlettaa)

Kuva ei tee kyllä oikeutta näille.. Livenä kimaltelivat oikein ihanasti.. =)

Tällainen lähti kaverini mukaan työpaikallensa, kun on jäämässä piakkoin äitiyslomalle. =) Paita on tietysti tehty mukaillen heidän työasujaan ("Boobsit" ei tosin oikeesti sieltä noin pilkottele *heh* =D ) Nimikyltissä lukee "Äitiyslomalainen".

Aikaisemmat samankaltaiset: Masukakku ja Masukakku vol. 2

Mutta! Nyt en kyllä tajua mikä tota kakkua oikein vaivasi!? Meinaan alkoi sulamaan ja valuttamaan tuota vaaleansinistä jo vissiin parin tunnin sisällä. Oon yleensä tehnyt vaniljakastikejauheesta ja flora vispi-vaahdosta paksun kreemin, ja tällä kertaa vielä tosi jämäkän sellaisen, ja on  toiminu aika hyvin. Pahin kohta oli toi tissien väli mitä pitkin valutteli, niin joutui tämmösiä toimenpiteitä käyttämään.. (¬_¬) *höh* Ainoa mitä nyt mielestäni tein erilailla oli että kaytin marsipaanin värjäämiseen valkoista elintarvikeväriä reilummin!?!?

No joo, harkitsen aivan tosissani siirtymistä sokeri tai voikreemien käyttöön, vaikka en oo ite tykänny niiden makeudesta liiemmin, mut hitto, tää taiteilu ja tasapainoilu maun ja ulkonäön kanssa alkaa olla rasittavaa.. Siis ei niistä sokerikreemeistä tietenkään pahaa tule, mutta itelle ei helposti uppoa kaikkein makeimmat jutut niin siksi oon vähän vältellyt..

*Kwaak*

Ystävän pojalle toivottiin kumiankan näköistä kakkua tällä kertaa.

Nokka on siis muotoiltu foliosta, ja päällystetty marsipaanilla. Nokasta tuli näin paljon kevyempi kuin mitä jos olisin kokonaan marsipaanista kehnyt. Siltikin, olisi voinut olla kevyempikin... Nokkaan kiinnitin kolme lyhennettyä grillitikkua, ja sitten viimeiseksi kun kakku oli kasassa painoin sen paikoilleen.

Kakku oli kasattu kerroskakun tapaan, eli pään alla oli oma pohjansa, jonka alle jäävään kohtaan upotettu viisi pilliä "tukipilareiksi" Ihan tavallisia kaupan pillejä käytin.. =)

Lopuksi vähän pikeeristä "vaahtopalleroita" reunustamaan helmaa, ja menoksi. =) Mallina ollut kumiankka oli tuollainen matalan mallinen ja leveä, mutta kakusta tuli silti mielestäni vähän liiankin "lättänä".. En tiedä, jostain syystä itellä aina jää joku juttu kaivelemaan näissä.. *haha* =D

Meidän nuorimmaisen, eli Joonan synttäreitä juhlittiin viikonloppuna, ja pikkumiehelle tuli tämmöinen iloinen etana-kakku. Etanasta tuli vaan vähän pullukampi mitä piti.. =D

En oikeestaan muista miksi keksin etanan näköisen tehdä... Etanat on kivoja. Meillä oli pöydässä lisäksi nakkietanoita (<-löysin googlettelemalla idean) ja meinasin kierrepullaetanoitakin tehdä, mutta se jäi...

Veistämällä on tehty tämäkin kakku, eli ensin täytetty yksi isompi ja yksi pienempi kakkupohja, sitten kasattu päällekkäin, ja siitä paloja veistämällä ja siirtelemällä "Oikeisiin paikkoihin". Täytteenä syksyinen omena-puolukkatäyte, kostutettu laimealla omenamehulla. Kuten näkyy, pää ja häntä kasattu leikatuista paloista.

Kuorrutettuna..

Kynttilät pistin kakun viereen marsipaanikönttiin, kun ei niitä viitsinyt tuohon etanan selkaankaan tökätä. AINA kun keksin kakulle aiheen, googletan että onko kyseenlaisia kakkuja tehty aiemmin, ja yleensä näin on (harvemmin tänä päivänä varmaan edes voi keksiä mitään mitä kukaan muu ei ole) Kakun malli on omasta kynästä, ainoastaan silmien tyylin kopsasin yhdestä näkemästäni Littlest PetShop-koristeesta..

Suunnitelmakuva. Monesti kysellään että kuinka ihmeessä osaan tehdä kaikenlaisia juttuja? Ei näitä tuotoksia synny kuitenkaan ihan "tuosta noin vaan", että baskeri päähän, ja kunhan jotain loihdin ja voilà! =D *hihi* Aina ensin kunhan teema on selvillä, piirrän suunnitelman. Samalla käyn läpi kakun tekemisen vaiheet päässäni läpi vaihe vaiheelta, vähän niinkuin urheilijat tekee, mielikuvaharjoittelua.. =)